ProCCD - Digital Film Camera

Analysoinut Appwesome

ProCCD - Digital Film Camera sopii tilanteisiin, joissa tavallinen puhelimen kamera tuntuu liian kliiniseltä ja haluan kuviin tarkoituksella vanhan filmikuvan tunnelmaa. Olennaista on, ettei sovellus ole vain jälkikäteen lisättävä suodatinvalikoima: sen idea on tehdä kuvaamisesta itsessään hieman erilainen kokemus. Se voi olla hauska valinta yhteisellä perheen retkellä tai illanvietossa, kun jokainen haluaa kokeilla samaa retrohenkistä kuvaustapaa, mutta sovelluksen jakaminen vaatii silti tavallista puhelimen käyttöä koskevaa sopimista.

Kyseessä on cerdillacin valokuvaussovellus, jonka keskiössä ovat analogista filmiä muistuttavat kuvaefektit ja 2000-luvun alun estetiikka. Google Playssa sillä on 4,8 tähden keskiarvo noin 169 000 arviosta, ja sovellusta on asennettu yli 10 miljoonaa kertaa. Se on maksuton ladata, mutta Playn kautta laskutettavia sovelluksen sisäisiä ostoksia on tarjolla 0,29–25,99 eurolla. Tämä tarkoittaa, että sovellusta voi kokeilla ilman ostoa, mutta jos puhelinta käyttää useampi henkilö, on järkevää sopia etukäteen, ettei kukaan vahvista maksullista ostosta vahingossa.

Yhteiseen kuvaushetkeen, ei yhteiseksi tiliksi

Arjessa sovellus voisi tulla käyttöön esimerkiksi viikonloppukävelyllä: yksi ottaa kuvan värikkäästä kahvilasta, toinen kokeilee samaa näkymää eri filmimäisellä ilmeellä, ja lopuksi vertaillaan, kumpi tunnelma sopii paremmin. Tällaisessa kevyessä käytössä retrolook on keskustelunavaus eikä vain viimeistelyvaihe. Kun kamera on jo valmiiksi esillä, kuvaus tuntuu spontaanilta eikä vaadi erillistä kuvankäsittelyprojektia.

Yhteiskäytössä kannattaa kuitenkin erottaa toisistaan laitteen käyttö ja käyttäjätilit. En pidä hyvänä oletuksena sitä, että sama puhelin olisi automaattisesti kaikkien henkilökohtainen kuvausympäristö: kuvat voivat päätyä laitteen yhteiseen kuvakirjastoon, ja sovelluksen käyttöön tai ostamiseen liittyvät valinnat kuuluvat laitteen omistajalle. Jos lapsi tai vieras haluaa kokeilla kameraa, annan puhelimen käyttöön vain sovituksi ajaksi ja tarkistan itse, mitä kuville tapahtuu ennen niiden jakamista.

Ennen ensimmäistä kuvaa: tee pieni rajaus

ProCCD:n käyttöä on helpompi lähestyä, kun päättää ensin, hakeeko sillä arkisia muistoja vai tarkoituksella tyyliteltyjä kuvia. Jos tavoitteena on saada mahdollisimman neutraali kuva dokumentointia varten, puhelimen oma kamera on yleensä suoraviivaisempi. Jos taas haluan tallentaa syntymäpäiväpöydän, katunäkymän tai ystävien spontaanin hetken tietyn aikakauden värimaailmalla, erillinen kuvaussovellus voi olla mielekkäämpi lähtökohta.

Jaetulla laitteella käyn ennen kuvaamista läpi ainakin kaksi asiaa: mihin kuvat tallentuvat ja kuka saa jakaa niitä eteenpäin. Tämä ei ole ProCCD:n erityinen perheominaisuus vaan tavallinen, käytännöllinen raja, kun samaa puhelinta käyttää monta ihmistä. Erityisesti muiden henkilöiden kuvia ei kannata julkaista vain siksi, että sovellus tekee jakamisesta helppoa. Pyydän luvan ensin, ja jos kuva on tarkoitettu vain perheen sisäiseksi muistoksi, jätän sen jakamatta ulkopuolelle.

Ostosten suhteen pidän selkeänä sääntönä sitä, että maksullisia valintoja tekee vain laitteen vastuuaikuinen. Sovelluksen voi ladata maksutta, mutta sovelluksen sisäisiä ostoksia on olemassa, joten pelkkä maksuton lataus ei tarkoita, ettei myöhemmin voisi tulla vastaan maksullista sisältöä. En siis jättäisi nuorempaa käyttäjää selailemaan ostosvalintoja ilman sovittua valvontaa. Tämä on pieni ennakkosopimus, joka ehkäisee epäselvyyksiä ja pitää kokeilun mukavana kaikille.

Koordinointi ilman turhia sääntöjä

Kun useampi ihminen kuvaa samalla puhelimella, tulokset voivat näyttää erilaisilta, vaikka kohde olisi sama. Se on osa kokeilun hauskuutta, mutta samalla syy sopia, ettei kukaan poista tai muokkaa toisen kuvaa kysymättä. Yhteiskäyttö toimii parhaiten, kun kukin ottaa omat otoksensa ja puhelimen omistaja hoitaa lopuksi kuvien valinnan sekä jakamisen. Näin sovellus ei muutu vahingossa yhteiseksi kuvienhallintatyökaluksi, jota kukaan ei oikein hallitse.

Jos tarkoituksena on kuvata sama tapahtuma usean ihmisen puhelimilla, kannattaa valita etukäteen yksi tai kaksi samanhenkistä suodatinta ja pitää ne käytössä koko kuvaushetken ajan. Näin kuvista muodostuu yhtenäisempi sarja, vaikka laitteet olisivat erilaisia. Jos taas tarkoitus on kokeilla, vaihtelu on hyödyllistä: ottakaa samasta kohteesta ensin tavallinen kuva puhelimen omalla kameralla ja sitten ProCCD:llä. Vertailu näyttää nopeasti, onko sovelluksen ilme juuri siihen tilanteeseen sopiva vai tekeekö se kuvasta liian käsitellyn.

Toinen käytännöllinen tapa on erottaa kuvaaminen ja julkaiseminen toisistaan. En kiirehdi jakamaan kuvaa heti, vaan katson ensin, miltä se näyttää puhelimen näytöllä ja sopiiko efekti myös kuvan aiheeseen. Pehmeä tai vanhahtava sävy voi tehdä iltakuvasta kiinnostavan, mutta tekstin, kuitin tai muun tarkkaa luettavuutta vaativan kohteen kohdalla se voi heikentää kuvan hyödyllisyyttä. Tämän sovelluksen vahvuus on tunnelmassa, ei jokaisen mahdollisen kohteen mahdollisimman neutraalissa tallentamisessa.

Ikä, harkinta ja luottamus

Sovelluksen ikäluokitus on PEGI 12. Se on hyödyllinen tieto perheelle, mutta ikämerkintä ei yksin ratkaise, sopiiko sovellus tietylle lapselle tai miten sitä käytetään. Minusta olennaisempaa on puhua siitä, mitä kuvia otetaan, kenen kuvia saa jakaa ja kuka vastaa mahdollisista sovelluksen sisäisistä ostoksista. Kameraefektit ovat vain osa kokemusta; puhelimella otetun kuvan yksityisyys ja jakaminen ovat erillisiä päätöksiä.

Luottamusta voi rakentaa antamalla nuoren kokeilla sovellusta omilla kuvillaan ja katsomalla tuloksia yhdessä, ilman että jokaisesta otoksesta tehdään sääntökysymystä. Samalla on hyvä sanoa suoraan, ettei retroefekti muuta kuvan jakamiseen liittyviä pelisääntöjä. Jos kuvassa näkyy muita ihmisiä, pyydetään lupa; jos kuva on tarkoitettu vain omaan käyttöön, sitä ei tarvitse julkaista. Tällainen keskustelu tuntuu luontevalta juuri siksi, että sovellus houkuttelee ottamaan kuvia tavallista kokeilevammalla otteella.

Jos perheen puhelimessa on useita käyttäjiä, sovelluksen asentaminen ja ostojen hallinta kannattaa jättää sille, joka jo vastaa laitteen asetuksista. En oleta, että ProCCD tarjoaisi erillisiä perheprofiileja tai käyttäjäkohtaisia rajoja, joten pidän käytön rajat laitteen omissa käytännöissä. Tämä on tärkeä ero: sovellus voi sopia yhdessä kokeiltavaksi, mutta se ei itsessään korvaa aikuisen tekemää sopimista tai puhelimen ostojen hallintaa.

ProCCD:n nykyinen versio on 4.5.2, ja sen vähimmäisvaatimus on Android 7.0. Se on saatavilla myös iOS:lle, joten sovellus voi sopia talouteen, jossa käytetään eri puhelimia, mutta käytännössä kannattaa tarkistaa yhteensopivuus omasta laitteesta ennen kuin suunnittelee yhteistä kuvaushetkeä. Sovelluksen tuttu retroidea pysyy samana, mutta käyttökokemus riippuu aina siitä, millä laitteella sitä käytetään ja miten puhelimen omat kuvat on järjestetty.

Ensivaikutelmat ja käyttöliittymä

Aloitin seikkailuni ProCCD - Digital Film Camera -sovelluksen parissa lataamalla sen Google Playsta. Heti ensimmäisenä huomioni kiinnittyi sovelluksen yksinkertaiseen, mutta tyylikkääseen käyttöliittymään. Se on suunniteltu niin, että se muistuttaa vanhoja filmikameroita, mikä on ehdottomasti plussaa, jos olet nostalgian ystävä.

Käyttöliittymässä on helppo navigoida, ja kaikki tärkeät toiminnot ovat nopeasti saatavilla. Kun avaat sovelluksen, tunnet kuin olisit astunut aikakoneeseen. Värit ja muotoilu ovat juuri oikeanlaisia, ja niissä on huomioitu pienetkin yksityiskohdat.

Kuvausominaisuudet

ProCCD ei ole pelkkä kamera, se on kokemus. Sovellus tarjoaa laajan valikoiman erilaisia suodattimia ja efektejä, jotka jäljittelevät klassisia filmityylejä. Voit valita esimerkiksi 90-luvun estetiikan tai mennä vieläkin kauemmas ajassa taaksepäin.

Sovellus tarjoaa mahdollisuuden säätää manuaalisesti asetuksia kuten valotusta ja kontrastia, joka on hieno ominaisuus niille, jotka haluavat ottaa täydellisen kuvan. Manuaalisten asetusten käyttö voi aluksi tuntua hankalalta, mutta kun opit hallitsemaan niitä, tulokset puhuvat puolestaan.

Käytännöllisyys ja suorituskyky

Sovellus pyörii sulavasti, eikä minulla ollut mitään ongelmia sen suorituskyvyssä. Kuvien ottaminen on nopeaa ja helppoa, ja lopputulokset näyttävät upeilta. Sovellus ei myöskään kuluta liikaa akkua, mikä on aina plussaa, kun olet ulkona kuvaamassa koko päivän.

Yksi mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus jakaa kuvia suoraan sosiaaliseen mediaan. Tämä tekee kuvien jakamisesta ystävien ja perheen kanssa helppoa ja nopeaa.

Kun retroilme ei ole oikea työkalu

Vertaan ProCCD:tä ennen kaikkea puhelimen omaan kameraan ja tavallisiin kuvankäsittelysovelluksiin. Puhelimen vakiosovellus on parempi, kun tarvitsen nopeasti selkeän dokumenttikuvan, haluan käyttää tuttua kuvaustapaa tai en halua kuvaan valmiiksi voimakasta tyylittelyä. Erillinen editori taas voi olla parempi, jos tavoitteenani on hioa jo otettua kuvaa vaihe vaiheelta ja pitää alkuperäinen kuva erillään muokatuista versioista. ProCCD:n kiinnostavuus on siinä, että kuvailme on mukana jo kuvaushetkessä.

Se ei silti tarkoita, että jokainen retroefekti sopisi jokaiseen tilanteeseen. Tummassa sisätilassa tai sekavalossa kannattaa ottaa hetki ja tarkistaa, ettei valotuksen säätö tee yksityiskohdista liian vaaleita tai varjoista tukkoisia. Kun kuvaan nopeasti esimerkiksi ruokalistaa, pysäkin aikataulua tai muuta tietoa, käytän mieluummin tavallista kameraa. Kun taas otan tunnelmallisen kuvan ikkunan ääressä istuvasta ystävästä tai matkalla vastaan tulevasta vanhasta julkisivusta, ProCCD:n luonne on paljon osuvampi.

Manuaalisista säädöistä saa eniten irti, kun muuttaa yhtä asiaa kerrallaan. Jos valotus ja kontrasti vaihtuvat yhtä aikaa, on vaikeampi huomata, kumpi muutos teki kuvasta paremman. Otan ensin testikuvan, säädän valotusta pienesti ja vertaan tulosta ennen kuin kosken kontrastiin. Tämä on yksinkertainen tapa oppia, eikä vaadi valokuvaustekniikan tuntemusta. Samalla se muistuttaa, että sovellus antaa tilaa kokeilla, mutta lopputulos riippuu yhä siitä, mitä itse valitsee.

Arkinen työnkulku ja kuvien valinta

Oma käytännöllinen tapani olisi kuvata ensin muutama ruutu samasta kohteesta eri tunnelmilla, mutta olla julkaisematta niitä heti. Kun palaan kuviin myöhemmin, huomaan usein paremmin, mikä efekti säilyttää kohteen tunnistettavana ja mikä vie huomion liikaa väreihin. Tämä on erityisen hyödyllistä, jos kuvaan matkalta tai perhetapahtumasta kokonaisen sarjan: yksittäinen näyttävä otos voi toimia hyvin, mutta kymmenen vahvasti erilaista käsittelyä voi tehdä albumista levottoman.

Jos kuvaan ihmistä, kiinnitän huomiota myös siihen, ettei suodattimen tunnelma peitä kasvojen luonnollisia sävyjä. Retroilme voi tehdä lämpimästä sisävalaistuksesta vielä kellertävämmän, mikä ei aina ole imartelevaa. Tällöin kokeilen toista vaihtoehtoa tai palaan puhelimen omaan kameraan. Tämä ei ole sovelluksen epäonnistuminen, vaan muistutus siitä, että tyylisuodatin on valinta eikä automaattinen parannus.

Suoraan jakamisen helppous sopii tilanteeseen, jossa haluan lähettää kuvan ystävälle heti. Silti en pidä nopeutta ainoana mittarina. Ennen julkaisua katson, näkyykö kuvassa yksityisiä tietoja, muita ihmisiä tai jotain, jota en haluaisi jakaa laajemmalle. Jos kuvaan useita otoksia, valitsen yleensä yhden onnistuneimman sen sijaan, että siirtäisin koko kokeilusarjan eteenpäin. Näin kuvan tunnelma saa tilaa eikä vastaanottaja joudu selaamaan lähes samanlaisia versioita.

Kenelle se sopii ja kenelle ei

Suosittelisin sovellusta ihmiselle, joka pitää retrohenkisistä kuvista, haluaa kokeilla 2000-luvun alun visuaalista ilmettä tai kaipaa yksinkertaista tapaa tehdä arjen hetkistä persoonallisempia. Se toimii hyvin myös silloin, kun valokuvaaminen on itsessään harrastus: suodattimien ja manuaalisten säätöjen kokeilu voi olla palkitsevaa, vaikka kuvaa ei olisi tarkoitus julkaista missään. Sovelluksen maksuton lataus madaltaa kokeilun kynnystä, mutta maksullisia sovelluksen sisäisiä valintoja kannattaa pitää mielessä.

Jättäisin sen väliin, jos etsit mahdollisimman neutraalia kameraa, joka tekee kuvista valmiiksi luonnollisia ilman tyylivalintoja. Se ei myöskään ole paras ensisijainen työkalu tilanteeseen, jossa kuvien pitää olla tarkkoja, helposti luettavia tai yhdenmukaisia työn dokumentointia varten. Jos taas pidät muokkaamisesta vasta kuvaamisen jälkeen ja haluat käyttää laajempaa jälkikäsittelyä, tavallinen kamera ja erillinen kuvankäsittelyohjelma voivat antaa selkeämmän työnkulun.

Minulle sovelluksen arvo syntyy siitä, että se tekee kuvaamisesta leikkisämpää ilman, että minun täytyy rakentaa koko prosessia jälkikäteen. Samalla se vaatii pientä harkintaa: oikea efekti riippuu valosta, aiheesta ja siitä, haluanko kuvan säilyttävän hetken mahdollisimman uskollisesti vai muistuttavan tiettyä estetiikkaa. Kun tämän eron tiedostaa, sovellusta on helpompi käyttää tarkoituksella eikä vain lisätä samaa ilmettä kaikkeen.

Yhteenveto

Jos olet valokuvauksen ystävä ja kaipaat ripauksen nostalgiaa, ProCCD - Digital Film Camera on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Sovellus tarjoaa upean yhdistelmän vanhan ja uuden maailman valokuvaustekniikoita. Vaikka sovelluksen käyttöönottaminen vaatii hieman opettelua, se palkitsee käyttäjänsä upeilla kuvilla ja autenttisella filmikokemuksella.

Suosittelen lataamaan tämän sovelluksen, jos haluat lisätä valokuvauskokoelmaasi hieman retrohenkistä tunnelmaa. Voit ladata ProCCD - Digital Film Camera -sovelluksen suoraan Google Playsta tai App Storesta ja aloittaa oman valokuvausmatkasi.

Millainen valinta se on kotiin?

Kotikäytössä näen ProCCD:n parhaimmillaan yhteisenä kokeiluna, en kaikkien perheenjäsenten samanlaisena oletuskamerana. Aikuinen voi esitellä sovelluksen, näyttää miten valotusta ja kontrastia säädetään ja antaa muiden kokeilla omia kuvaideoitaan. Samalla on helppo sopia, että kuvien poistamisesta, ostoksista ja jakamisesta päätetään yhdessä. Näin sovelluksen retrohenki pysyy hauskana eikä yhteinen puhelin aiheuta epäselvyyttä siitä, kenen kuva tai valinta on kyseessä.

Jos kotona kuvataan paljon nopeasti vaihtuvissa tilanteissa, kuten lasten leikeissä tai ulkona liikkuessa, tavallinen kamera voi olla vaivattomampi nopean tarkennuksen ja tutun toimintatavan vuoksi. ProCCD kannattaa ottaa esiin silloin, kun kuvaushetkelle on aikaa ja halutaan tietty visuaalinen tunnelma. Tämä ero auttaa välttämään pettymyksen: sovellus ei ole jokaisen tilanteen korvaaja, vaan yksi harkittu tapa kuvata.

Kaiken kaikkiaan pitäisin sitä hyvänä maksuttomana kokeiluna retrokuvista kiinnostuneelle, kunhan ostokset ja kuvien jakaminen ovat hallinnassa. Sen käyttö tuntuu omimmalta ihmiselle, joka nauttii sävyjen etsimisestä ja hyväksyy sen, ettei tyylitelty kuva aina ole käytännöllisin tallenne. Yhteisellä laitteella selkeät rajat tekevät käytöstä sujuvampaa, ja omassa puhelimessa sovellus voi olla helppo tapa löytää arkisiin näkymiin persoonallinen ilme.